Arvosana: 6

Kävin Femto-Lasik leikkauksessa kaksi kuukautta sitten Espoon Medilaserissa. Vahvuutta minulla oli noin -3 verran ja vähän hajataittoa. Toisessa silmässäni oli ollut välillä aikaisemmin kuivuutta ja punaisuutta. Lapsen saannin jälkeen en enää pystynyt käyttämään piilolinssejä, kun silmät alkoivat herkästi punoittamaan. Esitutkimuksessa sanottiin, että toisen silmän pinta on vähän ärtynyt mutta se ei ole mikään este leikkaukselle. Näen leikkauksen jälkeen hyvin ja siitä olen kiitollinen. Huolta aiheuttaa toisen silmän hurja punoitus ja väsyminen. Silmä on todella punainen etenkin aamulla herätessä ja iltaa kohti. Silmä väsyy helposti, ja tietokoneella työskentely ja lukeminen pahentavat punoitusta entisestään. Vaikka tiputtaisin tippoja tunnin välein, se ei tahdo auttaa. Toisessa silmässä on välillä lievää punoitusta, mutta se on lievää toiseen silmään verrattuna. Pelottaa kyllä, jos tämä jää pysyväksi tilaksi!

Arvosana: 10

Lähtötilanne: Ikä 33 v., oikeassa silmässä -7.0, vasemmassa -3.5, lisäksi hajataittoa. Valitsin Espoon Medilaserin pääasiassa siksi, että siellä suoritetaan läpätöntä SMILE -leikkausta. Veljelläni oli ollut huonoja kokemuksia silmän ulkokerroksen paranemisesta läppäleikkauksen jälkeen, joten ainoastaan tämä leikkaustyyppi valikoitui omassa mielessäni mahdolliseksi. Esitutkimus oli minulle kampanjaetuna ilmainen, koska olin ottanut yhteyttä etukäteen internetlomakkeen avulla. Muuten olisi hintaa kertynyt 194 euroa. Esitytkmuksen suoritti optikko Sonja Räsänen joka oli sekä ystävällinen että asiantunteva. Tutkimukset tehtiin nopsakasti mutta huolella ja kysymyksiin, myös niihin kriittisiin, vastattiin huolella. Esitutkmuksen jälkeen jäin vielä miettimään, eikä painostusta leikkaukseen suostumiseen ollut. Nukuttuani yön ylitse varasin ajan itse leikkaukseen ja sain sen haluamalleni päivälle seuraavalle viikolle. Leikkauspäivän aamuna oli jo aika lailla perhosia vatsassa, mutta olin etukäteen päättänyt ottaa esilääkityksen. Paikan päälle saavuttuani sain pienen ruiskullisen diapamia joka nautittiin suun kautta. Odotellessa vaikutusta kävin ostamassa apteekista reseptilääkkeinä silmätipat. Pian tuli kutsu leikkausta edeltävään tutkimukseen ja sen suoritti leikkaava lääkäri Harri Koskela. Hänellä oli varman tuntuinen ote sekä kätellessä että muutenkin minua käsitellessä. Sitten hetkeksi taas aulaan ja sitten kutsu itse leikkaussaliin. Leikkausta avustava hoitajatar auttoi myssyn päähän ja kysyi, halunko että hän pitää kädestä. Sanoin että halusin, koska rauhoittavasta huolimatta jännitti aika tavalla. Minut autettiin istumaan pedille ja pääni aseteltiin omituisen muotoiselle tyynylle. Penkki kääntyi itsekseen laserin alle, joka oli kunnioitettavan oloinen, futuristinen laite. Kokemus muistutti tässä vaiheessa lähinnä ulkoavaruuden olioiden koekaniinina olemista. Leikkaava lääkri tervehti ja alkoi heti töihin. Luomenlevittimet aseteltiin paikoilleen ja silmä pestiin. Luomenlevittimistä sanottakoon, että ne olivat kenties epämiellyttävimmät koko operaatiossa. Ennen kuin kerkesin kissaa sanoa, oli oikea silmäni kiinni laserpäässä ja kone ilmoitti kauniin naisen äänellä: "Suction - on." Lääkäri kehoitti minua katsomaan vilkkuvaa vihreää valoa ja sen sumetessa tiesin, että se on menoa - juuri tällä hetkellä silmää siis laseroitiin. Se ei sattunut, mutten missään miessä kuvaisi tapahtumaa myöskään mukavaksi. Epämukavuudesta huolimatta kokemus oli ohi todella nopeasti, ja hoitaja piteli rohkaisevasti kylmää ja nihkeää kättäni, muistuttaen välillä hengittämään, joka olikin tarpeen. Sitten lentikkelin poisto, mikä oli sekin tunteena äärimmäisen epämiellyttävä, mutta tässä tilanteessa piti vain luottaa lääkäriin. Lentikkelin poiston yhteydessä silmä käsiteltiin erilaisilla instrumenteilla. Itseäni auttoi todellisen leikkausvideon katselu ( http://www.youtube.com/watch?v=fv24laZmDak ) niin tiesin hieman mitä odottaa. Pian sekin oli ohitse ja sitten vain toisen silmän operointiin. Se piti aloittaa kahdesti koska ensimmäisellä kerralla eteen oli ilmestynyt ripsi, mutta jahka se saatiin käyntiin, meni se yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin ensimmäinenkin. Tällä kertaa lentikkelin poisto oli vielä hieman hitaanpaa, ja aiheutti vielä kipuakin, mikä sai pulssin kohoamaan edelleen; siltikin, uskon että aikaa koko operaatioon meni vain joitakin minuutteja, vaikkakin ne olivat hyvin pitkiä minuutteja. "Hyvin meni", totesi lääkäri ja ne olivat parhaimmat sanat joita saatoin odottaa siinä tilanteessa. Sen jälkeen viimeistelyt, antibioottitipat ja luomenlevittimien poisto. Pian sänky kääntyi pois koneen alta ja hoitaja kysyi, mitenkä voin ja jaksanko istua. Sanoin että olen todella helpottunut mutta tärisen niin pahasti että kasailen itseäni vähän aikaa, ja hän suhtautui ymmärtäväisesti ja kehui, että saan olla ylpeä itsestäni, hienosti hoitui. Hetken kuluttua nousin ja hoitajatar pyysi avaamaan silmät jotta voisin väistää pientä askelmaa. Avasin silmät ja uskomatonta! Ensimmäistä kertaa sitten lapsuuteni NÄIN! Omilla silmilläni! Kuva oli vielä utuinen ja sumuinen ja silmiä särki ja sattui, mutta silti, sisällä läikähti ilo ja helpotus. Seurasin hoitajaa pieneen toipumishuoneeseen, missä soi radio ja sain istuskella mukavassa lepotuolissa. Siellä makoili myös edellinen potilas joka niiskutteli melkoisesti; hetken kuluttua vaihdoimme jo kuulumisia ja selvisi että hänet oli myös juuri operoitu SMILE:llä. Hän mainitsi että oli mennyt leikkaukseen ilman esilääkettä ja mainitsi myös, että jos olisi nyt saanut päättää, olisi hän ehdottomasti ottanut lääkkeen, sillä leikkaus oli "vetänyt kropan aivan ylikierroksille". Itsellänikään olo ei ollut varsinaisesti hyvä, mutta kuitenkin perusvire positiivisempi. Kenties se johtui lääkkeistä, kenties leikkaus oli minulle sujunut vain helpommin, mutta jos tästä jotakin nyt oppii, niin sen että ilmeisesti esilääkitys on sangen hyvä juttu ja tulee tarpeeseen. Hoitajatar tuli pian selittämään kotihoidon ja tuomaan vahvaa särkylääkettä. Otin ne mukisematta, koska sitä mukaa kun puuduttavien silmätippojen vaikutus lakkasi, lisääntyi kivun ja haavan tunne silmissä. Jos minun pitäisi kuvata sitä tunnetta, sanoisin että se todellakin tuntuu siltä kuin silmistä olisi leikattu pala; jos tämä ei sano mitään, niin lähin analogia olisi se, että silmän sisässä olisi lasimurskaa. Omalta kohdaltani operaatio ei ollut siis ollenkaan kivuton, mutta kipu ei ollut kovin pahaa. Mittarilla 1-10 oli se kovimmillaankin kenties 7 luokkaa. Sain myös mustat lasit jotka laitettiin silmille operaation jälkeen. Ajattelin alkuun että ne painaisivat mutta niiden tarjoama suoja ja pimeys tuntuivat todella hyvältä, eikä niitä tehnyt mieli ottaa pois ollenkaan. Lopputarkistuksessa silmien todettiin olevan OK ja minut lähetettiin kotiin toipumaan. Avustaja oli aivan välttämätön, sillä en halunnut pitää silmiä auki ollenkaan, sen verran ne olivat kipeät. Avustajani maksoi ja sovimme tarkistuspäivän, ja sitten vain kotiin. Olin lukenut muilta kokemuksia että ensimmäinen ilta menee "musiikkia pimeässä huoneessa kuunnellen." Se oli todellakin juuri sitä mitä halusin ja jaksoin tehdä, en mitään muuta. Olin varannut äänikirjojakin mutta olin päivän tapahtumien jälkeen niin uuvuksissa että pimeässä makaaminen tuntui juuri oikealta. Koko sen illan olin käytännössä sokea, koska silmien avaaminen sattui ja silmät olivat melko turvoksissa, mutta mikäpäs siinä toipuessa. Aviomies kokasi voileipää ja minä söin ihan ikiomassa sokeain ravintolassa ( http://www.voice.fi/ilmiot/tallaista-ravintolaa-et-ole-ennen-nahnyt-etka-nae-nytkaan/8/34071 ) keittiön pöydän ääressä. Seuraavana aamuna heräsin nukuttuani huomat 11 tuntia ja aamulla katselin haltioituneesti makuuhuoneen kattoa. Näkö oli edelleen sumea ja silmiä arasti. Valojen ympärillä oli haloja, mutta tiesin sen kuuluvan asiaan. Siitä huolimatta, minä näin! Siinä oli jotakin niin perustavanlaatuisen ihanaa, että vietin varmaan puoli tuntia katsellen vaatekaappeja, ikkunaverhoja ja muuta tuiki tavallista. Eläköön länsimainen lääketiede! Tämän toisen päivän olen ottanut rennosti; olo on vielä vähän heikohko. Näkö on palautunut ennusteen mukaisesti noin 80%, sen pitäisi tulevan n. kahden viikon aikana palautua kokonaan. Silti, vaikka se jäisi tälle tasolle, olisin äärimmäisen kiitollinen. Kuten toiselle potilaalle hoitohuoneessa sanoin: "Jos silmäni vaatisivat leikkauksen että näkisin ilman laseja ja piilolinsseja, olisin valmis tälläiseen leikkaukseen kerran kuussa." Onneksi sille ei ole tarvetta, vaan tämä jää toivottavasti elämäni ainoaksi leikkaukseksi. Loppukaneetiksi sanottakoon, että kaikki meni paremmin kuin mitä osasin toivoa. Henkilökunta oli ystävällistä, leikkaus meni hyvin (vaikka ei ollut mukava) ja toipuminenkin on lähtenyt hyvin käyntiin. Jotkut ovat kritisoineen Medilaseria sen "liukuhihnamentaliteetin" takia. Ymmärrän kyllä mistä tämä tulee, sillä esimerksi leikkauksia tehtiin puolen tunnin välein ja toivuimme kaikki samassa huoneessa, mutta toisaalta olen vahvasti sitä mieltä, että nopeus ja tehokkuus ovat, erityisesti leikatessa, isoja hyveitä. Medilaserissa ei jääty hössöttelemään vaan asialliset hoimmat hoidettiin tehokkaasti. Minua käsiteltiin kuitenkin koko ajan kunnioittavasti ja ystävällisesti, siksi annan kaiken kokemani jälkeen arvosanaksi täyden kympin.

Arvosana: 10

Ikää leikkauksen aikoihin oli 26 vuotta, olin toki harkinnut aikaisemminkin mutta rahallinen tilanne ja nuori ikä olivat lykänneet päätöstä. Arvot ennen leikkausta olivat -2 sekä -2,0. Esitutkimus suoritettiin Porin Medilaserissa aivan syyskuun loppupuolella 2013. Se sujui sujuvasti ja palvelu oli miellyttävää. Vaihtoehdoiksi muodostuivat PRK sekä uusin leikkaustekniikka SMILE, sillä läppäleikkausta ei voitu tehdä. Luonnollisesti valinnaksi osottautui SMILE, sillä pitkä ja kivulias toipumisaika ei ollut vaihtoehtona. Viikko esitutkimuksen jälkeen menetelmä vielä varmistui ja sain leikkausajan reippaasti alle viikkoon Turkuun, sillä Porissa SMILE -tekniikkaa ei vielä tehdä. Itse leikkaus Turussa esitutkimuksineen meni loistavasti ja valtaosa ajasta meni odotteluun. Leikkauksen suorittava erikoislääkäri oli perinpohjainen ja rauhallinen selvittäen lähestulkoon terapeuttisesti prosessin vaihe vaiheelta. Itse operaatio kesti max. 15 min ja valtaosa ajasta meni muuhun kuin itse leikkauksen suorittamiseen, kuten valmisteluun. Oma osani oli lähinnä vilkkuvan valon tuijottamista, mikä ei tuntunut sen ihmeellisemmältä kuin esim. piilolinssin laittaminen silmään. Itse leikkauksen jälkeen siirryin pienehköön hämärään huoneeseen tummien suojalasien kera jotka sain. Lasi kuohuvaa. Silmissä ei tuntunut minkäänlaista vuotamista tai kirvelyä, ainoastaan valonarkuutta ja vielä hieman sumeutta, joka karisi tosin alle viikossa. Vielä ennen lähtöä lääkäri tarkisti silmät. Nyt kuukausi leikkauksen jälkeen menin ensimmäiseen välitarkastukseen Porissa ja tulokset olivat kiitettävät. Näkö on jopa hieman parempi kuin ns. "normaalilla" ihmisellä. Silmätippojen tarve on ollut vähäinen, sillä kuivumista on ollut tuskin ollenkaan. Kokonaisuudessaan prosessi on ollut paras päätökseni moneen vuoteen ja paransi elämänlaatua hyvinkin monessa asiassa.

Arvosana: 6

Nyt yli 1v femtolasik-leikkauksesta Espoon Medilaserissa. Näöntarkkuus on loistava, mutta siihen hyvät asiat sitten jäävätkin. Leikkauksesta asti silmät ovat olleet todella kuivat ja kuivuuden oireet eivät ole parantuneet vuoden aikana mihinkään. Kuivuuden haitat (silmien väsymys ja vakava punoitus, silmäluomien nykiminen) ovat oikeastaan lisääntyneet ajan kanssa ja työskentely toimistolla koko päivän on hankalaa. Kosteustippojen käyttö useita kertoja päivässä ei juurikaan helpota tilannetta. Todella ikäviä sivuoireita, jotka haittaavat normaalia elämää sekä töissä että vapaa-ajalla. Kannattaa miettiä kaksi kertaa ennen kuin menee leikkaukseen etenkin jos silmät ovat kärsineet kuivuudesta jo ennen leikkausta. Itse maksaisin paljon, jotta saisin vanhat silmäni ja lasini takaisin.

Arvosana: 0

Leikkauksesta on nyt 10kk, näköni oli molemmissa silmissä -6 luokkaa ja halusin leikkaukseen, koska seuraavat lasit olisi olleet monitehot, rnkä halunnut totutella niihin. Eka arvio oli ettei laserleikkausta voi ollenkaan tehdä, vaan pitää tehdä kalliimpi ja uudempi mykiöleikkaus, ilmoitin etten ole kiinnostunut, jonka jälkeen laserleikkauskin onnistui. Leikkaus meni hyvin ja silmiin leikattiin ns, monovisio, toinen silmä näkee hyvin lähelle ja toinen kauas. Leikkaus ja toipuminen meni hyvin. Mutta teen päätetyötä ja siitä ei meinannut tulla mitään. Ohjeen mukaan totuttelua ilman laseja 6vk, mutta kun sen jälkeen hänkin päätelasit, leikannut lääkäri sanoi, etten ollut siis antanut silmiäni tottua monovisioon, no mikäs totuttelet, kun töissä pitäisi jotain nähdäkin, kuluneet 6vk oli tosi rankkaa pinnistelyä. Sitten alkoi kaukonäkö taas heiketä ja 4kk leikkauksesta oli pakko hommata lasit ainakin autolla ajamista ja tv:n katselua varten. Ja näköni on heikentynyt koko ajan, ainakin ilman laseja on vaikeampi pärjätä, vaikka toisaalta kaukolaseilla en näe lähelle, joten elämä on sitä lasit silmille, lasit pois vekslausta, paitsi töissä, jossa päätelasit palvelleena edelleen. Lopputarkastuksessa silmälääkäri sanoi että näkö tahtoo heiketä leikkauksen jälkeen, kun miinusta on ollut noin paljon, mutta heikkeneminen loppuu yleensä puolessa vuodessa. Nyt on tosiaan 10kk kulunut ja ensi viikolla menen taas tarkistukseen, jossa on tarkoitus miettiä uusintaleikkausta, joka kuuluu sopimukseen, mutta näön heikkenemisen pitää pysähtyä ennen uusintaa, sen jälkeen näkö ei yleensä enää heikkene. Eri asia on sitten voidaanko silmät leikata uudelleen, kun eka kertakaan ei pitänyt olla mahdollinen. Ja nähtäväksi jää miten monovisioon ja päätenäön sitten käy. No onhan tässä se hyvä puoli, että useimmissa harrastuksissa pärjään ilman laseja, kun ennen pystyin liikkumaan vaan kotona sisällä ilman laseja.

Arvosana: 9

Kävin toukokuussa 2013 leikkauttamassa silmäni Femto-lasikilla Espoon Medilaserissa (Iso Omena). Lähtöarvot -3,75 ja -3,2. Esitutkimuksessa todettiin, että sarveiskalvoni paksuus on juuri ja juuri alarajalla. Paksuus riittäisi hyvin Femtoon ja uusintaleikkaukseen, mutta nuoren ikäni (22v.) vuoksi optikko halusi vielä konsultoida kirurgia. Oikeassa silmässäni on myös arpi, mutta se ei vaikuttanut tässä mitään. Seuraavana päivänä optikko soitti ja sanoi, että kirurgin mielestä silmät voidaan leikata Femtolla. Esitutkimuksen tehnyt optikko oli todella mukava ja vastasi kaikkiin mieltä askarruttaviin asioihin asiantuntevasti! Operaatiopäivän aamuna oli vaikea syödä, mutta Medilaseriin päästyäni jännitys hieman helpotti (rauhoittavaa ei kuitenkaan tarjottu). Henkilökunta oli aivan loistavaa ja erittäin ystävällistä! Ilmeisesti rahalla tosiaan saa hyvää palvelua.. Ennen operaatiota lääkäri (Kannisto) teki vielä nopean tarkastuksen silmiin ja kertoi miten operaatio etenee. Tämän jälkeen odottelin hetken aulassa, josta hoitaja tuli hakemaan "leikkaussaliin". Operaatio oli nopea kaikinpuolin ja _täysin_ kivuton - helpompaa kuin hammaslääkärissä. Ainoa hieman epämiellyttävä kohta oli paineistus, mutta kivuksi sitä ei voi sanoa. Salissa meni ~15-20min kaikkineen, jonka jälkeen hoitaja antoi Buranaa ja ohjasi lepohuoneeseen. On totta, että itse operaatio on kivuton. Sitä seuraava tunti sen sijaan ei ole. ~15min kuluttua puudutus lakkasi ja silmissä oli hiekantunnetta ja hiljalleen ne alkoivat vuotaa aivan mielettömästi. Tätä kesti vajaan tunnin, kunnes pääsin lääkärin tarkastukseen, jossa sain ilmeisesti uudet puudutustipat. Vuotaminen loppui kuin seinään ja sen jälkeen ei olekaan ollut mitään ongelmia. Illalla katselin telkkaria sohvalta ja näkö olisi riittänyt aivan hyvin esim. ajamiseen. Nyt kuukausi operaation jälkeen kävin kontrollissa. Luettelin kirjaimia tuttuun tapaan, kunnes lääkäri totesi "Noh, tämän pienempiä kirjaimia meillä ei olekaan..". Näkö on siis todella hyvä. Arvot ovat hieman alle +1 toisessa ja toisessa +0,5. Silmiin tehtiin tarkoituksella nuoren iän vuoksi ylikorjaus ja toinenkin silmä kuulemma tasoittuu +0,5 kieppeille. Silmät ovat parantuneet erittäin hyvin ja ainoa ongelma on lievä kuivuminen töissä (ilmastoitu toimisto). Viikonloppuisin/kotona ollessa laitan tippaa varmuuden vuoksi aamuin illoin ja ehkä päivällä. Edes vastaantulevien autojen valot eivät enää "räjähdä". Hämäränäössä en huomannut mitään muutosta. Ei voi kuin suositella, hyvä investointi! Kävin lahjoittamassa kaikki vanhat lasini hyväntekeväisyyteen, joten siitäkin tuli vielä pikku hyvän mielen bonus.

Arvosana: 10

Karvanaama, ikää 50+ ja näön korjaus on kummitellut mielessä jo vuosia, jollei peräti vuosikymmeniä. Surffailin asian tiimoilta vuosien varrella hyvinkin monilla sivuilla ja koitin lueskella näkönsä korjailleiden kokemuksia ja nyt sitten vihdoinkin aika tuntui sopivalta ja tekniikka sen verran kehittyneeltä että päätin itsekin vihdoin tehdä asialle jotain. Ihan ensimmäiseksi laitoin Lahden Medilaserille sähköpostia ja kyselin joitain minua kiinnostavia asioita. Viestiin vastattiin hyvinkin nopeasti ja selkeästi. Kyselin myös SMILE-leikkauksesta, sen kun oletin olevan se millä kohdallani edetään - jos jollain... Tässä vaiheessa en tainnut vielä oikein ymmärtää mistään juuri mitään... Aika esitutkimukseen varattiin ja siinä vaiheessa sain kuulla, että ennen esitutkimusta pitää olla ilman (pehmeitä) piilolinssejä kokonainen viikko. Minulla on aina ollut se ongelma, että en ole koskaan tullut sankojen kanssa (sekä töideni että harrastusteni takia) pätkääkään toimeen, joten valintani on ollut piilolinssit. No, aika esitutkimukseen varattiin reilun viikon päähän ja sen jälkeen elettiin sovittu viikko sen mukaan, että piilareita ei käytetä. Esitutkimus tuli vastaan aikanaan ja siellä ensimmäinen kontakti oli hoitajaan. Hän teki omat tarkistuksensa kaikkiaan kolmella eri laitteella, mutta itse silmän pintaan niistä yksikään ei osunut. Tarkistettiin ainakin silmänpohja, verkkokalvo ja varmaan paljon muutakin, joista en sitten ymmärrä tuon taivaallista. Sen jälkeen oli optikkona toimivan Mikko Nevalan vuoro. Hän vielä erikseen varmisti, että ”kai varmasti on eletty ilman piilareita mennyt viikko?”... Ajattelin silloin aikaisemmin, että vaikka en ideasta ”viikko-ilman-piilareita” pitänytkään, niin näkö on sen verran tärkeä asia, että tässä ei fuskata. Pysyin siis pyydetyissä rajoissa ja optikko silmiäni tarkistaessaan kertoikin, että kyse on siitä, että silmä jossain määrin mukautuu piilolinssiin, jonka seurauksena saadaan vääriä arvoja jos piilareita pitää päiviä ennen optikon tarkistusta. Taas tarkisteltiin silmiä, taaskaan en juurikaan asioista ymmärtänyt, mutta kaikki mitä kysyin, ”suomennettiin” minulle niin, että jonkin verran pääsin itsekin lopulta asioista perille. Kertoilin, että halu olisi päästä eroon sekä silmälaseista, että vaivaksi taannoin tulleesta ikänäöstä. Tämä pyyntö muuttikin olettamaani leikkaustekniikkaa. Olin toki varautunut asiaan, onneksi olin etukäteen hakenut tietoa eri leikkaustekniikoista useiltakin eri tahoilta. Optikon tutkimuksen jälkeen arvot selvisivät: Miinusta noin -5:n ja -6:n välillä, lisäksi hajataittoakin jonkin verran. Verkkokalvossa jonkin verran harjannetta jonka poistaminen ei onnistu nyt ensimmäiseksi vastaan tulevalla operaatiolla. Se tehdään sitten myöhemmin ja samaan hintaan. (Wau!) Leikkaustekniikaksi valikoitui kaikkien tutkimusten jälkeen ns. linssileikkaus. Linssileikkauksia ei juurikaan tehdä alle 45-vuotiaille, tällä leikkaustavallahan saadaan miinukset pois ja samalla päästään eroon ikänäkö-ongelmasta. Optikko kertoi, että linssileikkauksessa silmän oma mykiö murskataan ultraäänellä ja tilalle asetetaan kullekin potilaalle yksilöllisesti tehdyt silmän sisään asennettavat potilaan omille vahvuuksille tehdyt moniteholinssit. Kun tuosta murskaamisesta ensimmäisen kerran kerrottiin, tuli minulle mieleen ensimmäinen ”hetkinen...” Epäusko hiipi mieleen... (tosin täysin turhaan, kuten tulin myöhemmin huomanneeksi). En tiä huomasiko optikko hämmennykseni, kun saman tien kertoi, että leikkaava kirurgi on erittäin osaava, hän on tehnyt ko. leikkauksia kaikkiaan kuulemma noin 15 000 – 20 000 kappaletta noin 25 vuoden aikana. Tutkimukset optikon kanssa saatiin päätökseen ja sovittiin vielä erikseen juttutuokio leikkaavan kirurgin kanssa seuraavalle päivälle. Sain mukaani myös reseptit silmätippojen hakemista varten. Samalla kun hakee tipat, niin kannattaa apteekista ottaa mukaan samoin tein myös rulla ihoteippiä suojalinssien kiinnittämistä varten. Seuraavana päivänä oli noin puolen tunnin mittainen juttutuokio leikkaavan kirurgin Hannu Penttilän kanssa. Hän varmisti saadut tulokset ja arvot. Tässä vaiheessa pitää korostaa, että joka ikisessä käänteessä ystävällinen henkilökunta vastasi jokaiseen kysymykseeni niin, että tällainen asioista ymmärtämätönkin tajusi suunnilleen mistä on kyse ja mikä on operaation kulku. Kaikki pisteet tästä, missään vaiheessa ei todellakaan tullut ”liukuhihnafiilistä”, pikemminkin päinvastoin. Sanoivat vielä, että he mieluummin pyrkivät ottamaan kaiken jokaisessa mahdollisessa käänteessä pikemminkin liian paljon varman päälle, kuin että asiat jätettäisiin liian vähälle tutkimiselle ja tekemiselle. Lisäksi jonkinlaisena rauhoittavana anekdoottina ensimmäisestä tapaamisesta leikkaavan kirurgin Hannu Penttilän kanssa pitää mainita, että hänen kanssaan olisi riittänyt leppoisaa jutustelua milloin mistäkin asiasta varmaan vaikka koko päiväksi. Kyselin vielä lopuksi leikkauksen kestoajasta, ja vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: ”Noin seitsemän ja puoli minuuttia/silmä”. ? Kirurgin tapaamisen jälkeen sovittiin leikkauspäivä tiistaille 19.2.2013, aika oli aamulla klo 9.00. Jälleen tuli vaatimus olla ennen leikkausta kolme päivää ilman piilareita eli sunnuntai, maanantai sekä tiistai ilman linssejä. Samoin mainittuina päivinä piti laittaa viidesti kortisoni tippaa (Oftan Dexa-Chlora) silmiin, myös leikkauspäivän aamuna vielä kerran tipat silmiin. Vielä leikkausta edeltävänä iltana mietin kuitenkin että uskallanko... Kyse on sentään näkökyvystä... Tilannetta rauhoitti se, että leikkaava kirurgi omaa neljännesvuosisadan pituisen kokemuksen operaatioista, joten uskalsin kuitenkin lopulta luottaa hänen ammattitaitoonsa. Leikkausaamuna saavuin paikan päälle pyydetysti aamulla yhdeksäksi. Homma aloitettiin silmätippojen laittamisella, niitä tuli kaikkiaan viittä eri laatua ja useamman kerran jokaisesta. Sen jälkeen hattu päähän, töppöset jalkaan ja sitten olikin jo vuorossa käynti leikkaussaliin. Istahdin pyydettyyn kallistettavaan tuoliin ja kohta operaation suorittava lääkärikin saapui saliin. Kasvoille laitettiin kangas jossa oli reikä silmän kohdalla, lääkäri vielä varmisti että ilma kiertää kankaan alla riittävästi. Sen jälkeen pyydettiin vaan keskittämään katse edessä näkyvään kirkkaaseen valoon joka välillä hieman vaihtoi paikkaa silmän operoinnin edetessä, mutta aika helppoa siihen oli katseensa keskittää. Minkäänlaisia kipuja en missään vaiheessa tuntenut, tuntemuksia voisi kuvailla pikemminkin vaan silmässä havaittavasta hieman epämiellyttävästä tunteesta operaation edetessä. Se on kuitenkin hyvin kestettävissä, aika moni onkin verrannut tilannetta hammaslääkärissä käyntiin ja todennut, että hampaiden paikkaus on huomattavasti kivuliaampaa. Operaation edetessä leikkaava kirurgi jutteli leppoisasti mukavia, taisivat vaan kontrolloida, että ollaanko peitteen alla tolkuissa... ? Homma myös edistyi jouheasti, yllättävänkin nopeasti oli ensimmäinen silmä operoitu ja toinen otettiin saman tien työn alle. Edelleenkään ei pienintäkään kipua, operaatio eteni yhtä sujuvasti kuin ensimmäisenkin silmän kohdalla. Jo ennen kymmentä leikkaus oli suoritettu ja minä ulkona leikkaussalista, silmätippojen laittamisineen operaatio ei ollut siis kestänyt edes yhtä kokonaista tuntia! Ja jo leikkaussalista tullessani ulos oli ensimmäiset positiiviset merkit nähtävissä, suunta oli selvästi oikeaan päin, vaikka näkö olikin vielä hieman utuinen ja olo hieman pöpperöinen juuri suoritetun operaation jälkeen. Vuorossa oli kahvikupposen ääressä suoritettu juttelu leikkauksessa avustaneen hoitajan kanssa. Sain siis ohjeita leikkauksen jälkeiseen aikaan sekä kupin mokkaa nenän eteen, kera konjakkilasillisen. Sen jälkeen hoidettiin taloudelliset velvollisuudet, teipattiin muoviset suojalinssit ihoteipillä silmien päälle suojaksi. Näitä piti pitää koko leikkauspäivä ja sitä seuraava viikko aina öisin, jotta ei vahingossakaan hiero silmiään unissaan. Vielä kysyttiin tarvitsenko taksikyytiä mutta siihen ei omalla kohdallani ollut tarvetta, asuin muutaman sadan metrin päässä klinikasta, joten kävelymatka himaan ei tuottanut ongelmia. Leikkauspäivä kotona meni nettiä selaten ja leffoja katsellen, mitään kipuja en missään vaiheessa edelleenkään tuntenut. Klinikalta soittivat seuraavana aamuna ja kuullessaan uutiset totesivat kaiken olevan niin kuin pitääkin ja toipumisen lähteneen hyvin käyntiin. Seuraavana aamuna herätessäni ja ulos katsoessani oli huomattavissa pientä valon arkuutta silmissä, tosin tämä oli odotettavissakin. Samoin autolla ajaessa on havaittavissa pieniä halo-ilmiöitä (valokehiä) vastaantulevien autojen valoissa, tämäkin oli jo etukäteen tiedossa. Kummatkin mainitut ongelmat (?) kuitenkin katoavat kyllä ajan myötä. On joka tapauksessa hämmästyttävä tunne, kun nyt jo heti operaation jälkeen näkee paremmin kuin sankalaseilla ja yhtä hyvin kuin piilolinsseillä. Autolla kykenin ajamaan jo heti seuraavana päivänä, tämä lienee kuitenkin yksilöllistä sekä riippuvainen myös suoritettavasta leikkaustekniikasta. Leikkauksen jälkeen pitää muistaa myös laittaa kortisonitippoja silmiin kolmesti päivässä kaikkiaan kuukauden ajan. Nyt on viikko leikkauksen suorittamisesta eikä edellä mainittuja haloja sekä valonarkuutta lukuun ottamatta mitään muita hämmästyksen aiheita ole ollut. Joillain potilailla ilmenneitä silmien kuivumisia, pääkipuja, hämäränäön heikentymisiä tai mitään muutakaan ongelmaa en ole huomannut. Valon arkuuskin hoituu aurinkolaseilla sikäli jos/kun tarvitsee. Ensimmäinen kontrolli on kuukauden päästä leikkauksesta, seuraava puolen vuoden päästä. Ja puolen vuoden päästä voidaan vielä sipaista laserilla silmissä havaittu hienoinen hajataitto pois. Tähän asti siis kaikki on erittäin positiivista. Palaan asiaan uudelleen sitten kun hajataittokin on hoidettu.

Arvosana: 10

Olen oikein tyytyväinen Lasik-leikkauksen tulokseen. Tänään oli ensimmäinen kontrollikäynti. Operaatiosta kulunut 5-viikkoa. Mulla leikattiin vain oikea silmä, vasen jätettiin ennalleen. Joten aivot opettelevat nyt käyttämään oikeaa silmää kaukonäössä ja vasen jäi lukusilmäksi. Pientä hekemista vielä on, mut luotan, et aika tekee tehtävänsä. Etukäteen jännitin leikkausta hirveästi. Pelkkä ajatus silmään koskemisesta ja sörkkimisestä tuntui inhottavalta. Mut esitutkimuksen asiallinen tieto hälvensi pelkojani. Itse operaatio ei ollut ollenkaan kamala. Kipua en tuntenut missään vaiheessa, enkä voi sen sanoa olevan edes epämiellyttävä. Lääkäri kertoi koko ajan ,mitä tekee ja hoitaja kysyi vointia pariinkin kertaan. Silmä vetisti leikkauspäivän, oli valonarka ja jonkin verran kirveli. Seuraavana päivänä silmä oli paljon parempi, eikä sen parantumisessa ole ollut mitään ongelmia. Olen niin tyytyväinen, että rohkaistuin tähän leikkaukseen. Lähes 40-vuotta silmälaseja käytettyäni tunnen oloni vapautuneeksi. Työssäni lasten kanssa ei enää ole huolta lasien vääntymisistä tai rikkoutumisesta. Suosittelen leikkausta lämpimästi. Se on vaivaton ja hyöty on saatavilla nopeasti.

Arvosana: 9

Silmät operoitu lasik-leikkauksella maaliskuussa 2012. Lähtöarvot -2,50 molemmissa silmissä, toiseen jätettiin -1 helpottamaan lukemista. Tutkimukset ok, operaatio erittäin epämukava, onneksi ei kestä kauaa. Näkö heti erittäin hyvä, ei kipuja. Silmät vuotivat päivän ja olivat valonarat. Alkuhoito kuten neuvottiin, silmät kuivuivat kesällä aika runsaasti. Kuivuminen tosin loppui HETI kun lopetin kaikkien tippojen käytön! Nyt tilanne ok, näkö hyvä, menossa lopputarkastukseen. Pimeä/hämäränäkö on huono, mutta se on ollut huono aina, että vaikea sanoa onko miten muuttunut kuitenkaan.

Arvosana: 8

Molemmat silmät leikattiin toissapäivänä Lasikilla Espoon Medilaserissa. Ensimmäinen arviokäynti oli tosi rauhoittava ja ammattimaisesti toteutettu, enkä osannut siksi jännittää operaatiotakaan kuin vasta leikkauspöydällä. Silmäni leikkasi Tapio Kannisto, joka oli hieman ärtyisän oloinen konkarilääkäri, luotettavan oloinen muttei mikään aurinkoinen asiakaspalvelija. Onneksi leikkausta selosti joku mukava optikko Jussi, jonka lämmin ja luotettava puhetyyli sai minut rentoutumaan leikkauspöydälle. Kaikki sujui leikkauksessa ihan hyvin, mutta kipuja oli enemmän kuin osasin optikon selostuksesta tai muiden kokemuksista odottaa. Paineistuksen lisäksi silmäluomia kiristi kivuliaasti, kun metalliset luomenlevittimet olivat paikoillaan. Lisäksi näyttää siltä, että luomiteippausten mukana lähti iso osa silmäripsistäni. Paineistus sattui vain toisessa silmässä, itse operaatio tai tipat eivät senkään vertaa. Leikkauksia tehtiin koko päivän sarjatyönä ja leikattavia marssitettiin sisään ja ulos yksi toisensa jälkeen. Olisin toipunut mielelläni jossain hämärässä huoneessa viltin alla musiikin soidessa sen parituntiseni ennen kotiutusta, mutta istuskeltiin respatyöntekijöiden silmien alla pienessä aulassa ilman mukavuuksia. Kahvia onneksi tarjottiin! Ei tuo paha kokemus ollut ja jaksoi siinä silmiään lepuuttaa, ajattelin vain saavani hieman enemmän luksusta ison summan pulitettuani. Aluksi silmät olivat sen tuntuiset, että räpyttely avaa läpät uudelleen, eli roskan tunne oli aika voimakas. Se meni onneksi pian ohi ja sitten olikin vain lievästi epämukava olo. Kun kotiutustarkastusta varten poistin suojalasit, oli valo silmiä raastavaa, eikä luomia halunnut avata tippoja tai laitteita varten enää ollenkaan. Ilmeisesti siinä vaiheessa puudutus loppui. Kävelin kotiin 20 minuutin matkan, vaikka kipu ja äärimmäisen epämukava tunne olivat jo päällä. Huomasin jo näkeväni paljon entistä paremmin, mutta oli vaikeaa katsoa mihinkään, kun suojalaseillakin häikäisi ja silmän liike sattui. Tuskaista tunnetta ja kostutustippojen väkisin laittoa kesti kuutisen tuntia, onneksi sain nukuttua. Sen jälkeen turvonneet ja mustelmaiset silmäni alkoivat voida jo ihan hyvin ja seuraavana aamuna kivut olivat tiessään. Mulla on luontaisesti tosi kuivat silmät, eli eivät ole vetistelleet yhtään, mutta tippaa on kulunut. Näkö on parantunut huimasti leikkausta edeltäneestä ajasta, mutta ongelmia vielä on. Silmät eivät pelaa vielä hyvin yhteen ja aivan lähelle katsominen on sumuista, toisin kuin ennen leikkausta. Ehkä se johtuu siitä, että toinen silmämuna on turvoksissa. Vähän jotain haloefektiäkin näkyy toisessa silmässä. Kuukauden kuluessa näen mitä tästä tuli, mutta jos nuo pienet asiat paranevat ajan kanssa, olen erittäin tyytyväinen leikkaukseen. Vaikka teksti ei ole ylistystä täynnä, Medilaser on selvästi luotettava ja firma hyvä omalla alallaan.

Arvosana: 10

Olin linssileikkauksessa viikko sitten ja ,nyt luen ilman laseja(70v).Leikkauspäivä oli pahin,vaikka henkilökunta oli ystävällistä ja rauhoittavaa.Heti leikkauksen jälkeen näkö oli himmeä ja muovisuojukset tuntu hankalalta,olo muutenkin hutera.Seuraavana päivänä alkoi maailma selkeentyä ja pystyin lukemaan ilman laseja,ehkä turvotusta vähän oli.Ei enää tarvinnut etsiä laseja,koska en tottunu niitä koskaan jatkuvasti pitämään,vain "tiukan "paikan tullen,jos tilanne pysyy tälläisenä olen erittäin tyytyväinen.

Arvosana: 9

Kommentti Janille: Kävin LASIK –leikkauksessa 10 vuotta sitten. Harrastan uimahyppyä ja hyppyni tulevat joskus (hyvin harvoin) naamalleen, joten olin kiinnostunut läpän paranemisesta. Hän kertoi jonkun palanneen takaisin vuosi leikkauksen jälkeen, kun kuormaliina oli lauennut ja pyykäissyt sarveiskalvoa sivusuunnasta. Läppä oli asetettu uudelleen paikoilleen. Itse hyppäsin vuosi sitten 3m laudalta sisäänpäin 2,5 volttia (minulle uusi hyppy) siten, että se jäi pahasti vajaaksi. Tulin suoraan mahalleni eli myös suoraan naamalleni ja vielä kaksi kertaa peräkkäin (kolmas jo onnistui:). Naamaan tullut tälli oli sen verran kova, että silmäluomeen tuli mustelma. Läppien kanssa ei ollut ongelmia eikä ole ollut muulloinkaan. Minulle riskiä ei kerrottu ennen kuin kysyin mutta kysymisen jälkeen asiasta keskusteltiin mielestäni avoimesti. Muutoin olen ollut leikkaukseen erittäin tyytyväinen.

Arvosana: 10

Lasik leikkauksesta aikaa 1kk ja ensimmäinen kontrolli tehty. Lähtökohta -4 (-0.25) ja -2.5 (-0.75). Laseja ehdin käyttämään n. 17v. Leikkausta ehdin miettimään useamman vuoden ja mielestäni tein melkolailla kattavan tutkimuksen asiasta etukäteen, joten sinänsä prosessi oli hyvin tiedossa etukäteen. Yleisimpiä ongelmia tuli puntaroitua paljon (halo-efekti, kuivuminen ym) mutta tulin kuitenkin siihen päätökseen että leikkaukseen menen. Esitutkimus oli ns. peruskauraa kaikille ketä nyt optikolla ylipäätään on käynyt. Hieman kattavampi mutta muuten samaa settiä. Leikkaus oli tarkoituksella samalla viikolla kuin esitutkimus (3pvän päästä) jotta saan minimoitua jännittämisen. Operaatio oli hyvin suoraviivainen, ei mitenkään kivulias vaan korkeintaan epämiellyttävä. Itselleni ongelmia aiheutti lähinnä silmien auki pitämisen vaikeus kun kirkkaat valot häikäisevät. Leikattava silmä luonnollisesti "pakotetaan" auki, mutta itselläni sekin pyrki ns. kääntymään taakse piiloon valojen häikiessä. Pieni juttu sinänsä, mutta tuo nyt oli ainoa "hankala" asia omassa tapauksessa. Leikkauksen jälkeen silmät vuotivat, olivat jonkin verran valonarat ja näkyvyys sumea. Sain kipulääkkeen, mutta ainakaan siinä vaiheessa en mitään kipua tuntenut. Tunnin päästä lääkärin tarkastus - kaikki ok ja tässä vaiheessa näkö oli jo ns. normaali kun kirjaimia taululta katseltiin. Riddick-lasit päähän ja kotiin. Illalla tuli ensimmäinen (ja viimeinen) kipu mutta kuitenkin lievänä. Sen verran lievänä etten edes särkylääkettä ottanut. Näkö oli jotakuinkin normaali jo seuraavana päivänä. Ylivoimaisesti ärsyttävintä itselleni oli noiden lasien pakkokäyttö viikon ajan öisin. Heräilin vähän väliä kun lasit painoi. Tuo kun loppui niin silmätkin tuntui paremmalta hyvin nukuttujen öiden jälkeen. Roskan ja kuivuuden tunne kesti noin 2 vkoa kuitenkin jatkuvasti vähentyen. Soitinkin Medilaseriin viikon jälkeen ja kysyin että onko silmätippoja pakko käyttää kun tuntuu ettei tarvitse. Kuulemma olisi hyvä käyttää silti. Teen päätetyötä ja jo viikon jälkeen leikkauksesta tein 12h työpäiviä ilman suurempia ongelmia. En tiedä olenko harvinaisuus, mutta lääkäriä myöten kaikki sanoivat että päätetyötä tekevät joutuvat kostutusta käyttämään yleensä muita pidempään/enemmän. Omassa tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut, ehkä olen onnekas, vaikea sanoa kun ei paljon ole vertailukohtia. Sen olen huomannut että läheltä kauas tarkennus (ja toisinpäin) kestää pidempään, mutta tämä kuulemma normaalia ja johtuu siitä että silmän mekaniikka tekee enemmän töitä kuin lasien kanssa. Jos ajatellaan kiikareita niin lasien kanssa tarkennus saatiin aikaan puolella kierroksella kun nyt tarvitaan koko kierros. Sinänsä pieni juttu, eikä ainakaan minua häiritse juuri ollenkaan. Nyt voi sanoa että näkö on normaali (oikea -0.25 ja vasen 0) ja olen kaikin puolin tyytyväinen. Jos saisi uudestaan päättää menekö niin menisin välittömästi. Porin Medilaserista ei ole kuin hyvää sanottavaa. Palvelu, toimenpide, tarkastukset ym kaikki kympin luokkaa. Jos ihan pakko on jotain sanoa niin odotustilan (ei siis toipumistilan) tuolit on melko epämukavat. ;)

Arvosana: 9

Olin viikko sitten Lasik-leikkauksessa Lahdessa. Palvelu oli ystävällistä ja asiantuntevaa, joten siitä kiitos heille. Silmälasit minulla on ollut lähes 40 vuotta ja arvot olivat ennen leikkausta -4,5 molemmissa silmissä. Leikkaus ei "sattunut" eikä leikkauksen jälkeen ollut oikeastaan kipua eikä veden valumista silmistä. Toiseen silmään jätettiin -1,75 lukemisen helpottamiseksi (Monovision). Nyt viikon kokemuksen jälkeen, en ole tottunut näihin eripari-silmiin. Näen kyllä toisella erittäin hyvin kauas, ja toisella näen lukea, mutta yhteisnäkö on ihan omituinen. Lisäksi työskentely tietokoneella on hankalaa, koska en näe lukea näytöstä ilman näytön säätämistä "suuremmalle". Täytyy nyt odotella rauhassa muutama viikko ja yrittää tulla toimeen tavalla tai toisella. Silmät myös kuivuvat päivän aikana tosi paljon, joka oli tosin odotettavissa. Onneksi tällä palstalla on muidenkin kirjoituksissa havaittavissa samankaltaisia ongelmia, joten en ole ainut, joka pelkästään ylistää leikkausta.

Arvosana: 9

Molemmat silmät leikattiin 14.2. Jännityksestä johtuen olin pyytänyt esilääkitystä, sen sainkin. Pari buranaa ja diapam. Ehkä juuri tuosta diapamista johtuen ensimmäisen silmän operoinnin ajan lähinnä nauratti, toisen silmän leikkauksessa tuntui vähän kipua. Aikaa kului muutama minuutti ehkä kaikkineen istumisineen ja valmisteluineen 15 min. Leikkauksen jälkeen silmät olivat kuivat/karheat. Tänään toisena päivänä on kuivuus hyvin vähäistä mutta odotan sen lisääntyvän koska hoitotipat kuivattavat silmää. näkö on hyvä, silmän laiskuus tulee esiin kun tarkentaa kauas ja lähelle peräkkäin. Kaiken kaikkiaan tähän mennessä kaikki on todella hyvin. Hyvä että uskalsin! Huomenna töihin vaikka sairaslomaa olisikin vielä jäljellä! Eniten jäin kaipaamaan siitä pedistä laserin alla on ns. kauhukahvat joista voisi pitää kiinni. Mutta suosittelen!

Arvosana: 5

Minulla lähtötilanne oli -7 ja -8. Kävin leikkauksessa elokuussa 2011. Nyt näkö edelleen miinuksella -2 ja -1,5. En ole ollenkaan tyytyväinen tilanteeseen ja pelkään hurjasti uusintaleikkausta. Olen yrittänyt etsiä kokemuksia ja tietoa tilanteista, joissa läppäsysteemillä tehdään uusintaleikkaus. Olen jo ajatellut tyytyväni tilanteeseen ja elämään silmälasien kanssa. Toisessa silmässä sarveiskalvon paksuus on vielä siinä rajoilla, että voidaanko leikata. Rahat meni hukkaan, mutta onneksi ei ole mitään tulehduksia tullut. Silmät ovat erittäin kuivat.

Arvosana: 0

Viikko leikkauksesta (lasik) ,ei ole vielä ainakaan samalla tasolla tarkkuus kuin lasien kanssa ennen leikkausta.oireet hävisivät kyllä nopeasti,olisko kellään kokemusta tarkentuuko mahdollisesti vielä myöhemmin vai joudunko uusintaleikkaukseen tai pitämään laseja.

Arvosana: 10

Minut leikattiin noin vuosi sitten Seinäjoella Medilaserissa. Miinuksia oli 6.15 ja 7.05. Lopputulos oli toivottu. Jännitin leikkausta kauheasti, mutta ihan turhaan. Leikkaus kesti noin 15min ja oli vain hieman epämiellyttävä. Ei ollenkaan kivulias niin kuin olin luullut. Näköni tarkentui jo seuraavana päivänä. Aluksi silmät tuntuivat vähän kuivilta ja käytin tippoja noin viikon, mutta sen jälkeen ne olivat ihan samanlaiset kuin ennenkin. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen!

Arvosana: 10

Ystävällinen palvelu enne ja jälkeen operaation, huolellinen etukäteis- ja jälkikäteistutkimus, kiireetöntä palvelua ja neuvontaa vielä operaation jälkeenkin. Nyt parin vuoden jälkeen näen yhä erinomaisesti ja silmäni paranivat täydellisesti.

Arvosana: 9

Kirjoitin 30.8 silmien laserleikkauksesta nimellä P. Leikkauksen lopputulos ei ollut odotusten mukainen. Miinuksia oli jäänyt aika reippaasti.Onneksi uusintaleikkaus pystyttiin tekemään. Nyt on näkö ok:) Hämäränäössä on hieman ongelmia,mutta ei haittaa. Leikkauksesta toipuminen on ollut nopeaa. Silmät eivät ole kuivuneet niinkuin ekan leikkauksen jälkeen.

Arvosana: 10

Valitsin Medilaser Espoon aluksi maksuttoman esitutkimuksen ja muutaman ystävän suosituksen vuoksi. Esitutkimus kun ei sitonut minua leikkauseen, en kokenut mitään häviävänikään, vaikka en ollut varma haluanko edes leikkaukseen. Esitutkimuksessa optikko kävi selkeästi ja perinpohjaisesti läpi kaikki toimenpiteeseen liittyvät asiat ja otti mittaukset toimnepidepäivää varten. Toimenpidepäivänä silmäkirurgi Tapio Kannisto vielä tarkisti silmäni ja keskustelin hänen kanssaan muutamista minua vielä mietityttäneistä asioista. Toimenpide sujui nopeasti ja täysin kivuttomasti, vaikka sitä en vakuutteluista huolimatta etukäteen uskonutkaan. Toimenpiteen jälkeen odottelinnreilunntunnin odotustiloissa, jonka jälkeen silmäkirurgi vielä tarkasti tilanteen ennen kotiutusta. Ensimmäiset tunnit olivat hieman epämukavat, arkuutta silmissä mutta jo muutaman tunnin jälkeen näin paremmin kuin ennen laseilla. Kontrollin teki silmälääkäri Kimmo Koskela ja kaikki oli kunnossa, lievää ylikorjausta jonka sanottiin nuoresta iästäni johtuen olevan normaalia. Viimeinen kontrolli on vielä tulossa mutta näkö on ainakin kohdallaan kun en ole koskaan aiemmin kokenut näkeväni näin hyvin. Pientä kuivuuden oiretta on ollut, mutta nekin ovat jo käytännössä kokonaan hävinneet. Voin lämpimästi suositella. Kaikki sujui ammattitaidolla ja asiat käytiin selkeästi ja ymmärrettvästi läpi eikä harrastettu mitään "painostusta" vaikka esitutkimus olikin maksuton. Esitutkimukseen pääsi nopeasti ja leikkaukseenkaan ei aikaa tarvinnut kauaa odotella. Harmittaa vain etten uskaltautunut aiemmin hoidettavaksi!

Arvosana: 6

Femto tehty heinäkuun lopussa 2011. Leikkaus oli helppo; liukuhihna hommaa. Miinuksia reilu 8 ja hajataittoa päälle. Leikkauksen jälkeen ei näkö ollut tarkka missään vaiheessa. Luulin menettäneeni hämäränäön täysin, koska jopa valaistuissa sisätiloissa näkö oli todella epätarkka. Lopullinen totuus selvisi 1kk tarkastuksessa-> miinuksia oli tullut 3 ja 2,75. Jouduin hankkimaan silmälasit. Maailma kirkaistuikin lasien kanssa. Hämäränäössä ei ole juurikaan vikaa. Nyt odottelen näön stabiloitumista ja toivottavasti uutta leikkausta. Sarveiskalvon paksuus pitäisi riittää uusintaan. Ei auta muuta kuin toivoa, että uusintaleikkaus auttaisi. Muuten meni rahat ihan hukkaan ja silmiä on operoitu ihan turhaan.

Arvosana: 6

Kävin 1v 3kk sitten silmien laseroinnissa Medilaser Espoossa. Kirurgina oli Harri Koskela. Jos nyt voisin päättää, en menisi missään tapauksessa leikkaukseen. Kehotan kaikkia laserleikkaukseen meneviä harkitsemaan asiaa perinjuurin ja hankkimaan asiasta kunnolla tietoa. Lähtötilanteessa näköni oli -3,5 ja toisessa silmässä -2,25. Melko pienet voimakkuudet siis. Kokemukseni esitarkastuksesta oli hyvä, joskin tarkastus oli hieman hätäisen oloinen. Tuntui, että heillä oli tarve saada mahdollisimman nopeasti nimi leikkaussopimukseen. Luotin kuitenkin esitarkastukseen ja tein leikkaussopimuksen. Minua jäi kuitenkin kaivelemaan, että mielestäni näöntarkastuksessa näköni oli arvioitu yläkanttiin. Päätin ottaa asian puheeksi kirurgi Koskelan kanssa muutaman päivän kuluttua leikkauspäivänä. Leikkauspäivänä Koskela tarkasti vielä silmäni ja sanoin hänelle, että mielestäni esitarkastuksessa on saatu väärä tulos näköni voimakkuudesta. Hän teki uusintatarkastuksen, mutta ei kertonut sen tuloksia. Totesi vain, että "leikkauspäivänä ihmiset voivat jännittää niin, että näkö on mitä sattuu". Leikkaus itsessään oli nopea ja kivuton. Kirurgi Koskela oli kuitenkin hieman ylimielisen oloinen -ehkä se johtui kiireestä, sillä odotussalissa oli melkoinen liukuhihna-meininki: vähintään kolme ihmistä istui pienessä odotustilassa leikattuine silmineen suojalasit päässä, ja saman verran väkeä odotti hermostuneena leikkausta. Ihmisiä tuli ja meni leikkaussaliin rivakkaan tahtiin. Heti odotussalissa huomasin, että toinen silmäni ei reagoi leikkaukseen kuten pitäisi. Olin lukenut kokemuksia näön nopeasta paranemisesta pian leikkauksen jälkeen. Toinen silmäni alkoikin nähdä hyvin lähes heti leikkauksen jälkeen, toinen laahasi hieman perässä. Näöntarkastuksessa näin toisella silmällä hyvin, toisella silmällä toki paremmin kuin alunperin, mutten ihan niin tarkasti kuin toisella. Optikko totesi, että näkö paranee kotona itsekseen. Pääsin kotiin, eikä särkyjä juurikaan ollut. Odotin, että toinen silmäkin alkaisi nähdä paremmin, mutta näin ei käynyt. Ensimmäisessä jälkitarkastuksessa toisen silmän näkö oli huonontunut leikkaustuloksesta, se oli -0,75. Optikko totesi, että "näin voi joskus käydä" ja että todennäköisesti näkö tulee vielä huononemaan ja käski henkisesti valmistautua uusintaleikkaukseen. Olin todella pettynyt. Harmitustani lisäsi vielä se, että näin niin huonosti, että jouduin hankkimaan silmälasit! Piilolinssien käyttö ei tullut kysymykseen, joten jouduin hankkimaan aurinkolasit vahvuuksilla. Silmälasit, aurinkolasit ja optikkokäynnit tulivat maksamaan noin 200 euroa, vaikka valitsin edullisimmat lasit. Puolen vuoden kuluttua näköni oli toisessa silmässä huonontunut niin, että se oli vahvuudeltaan -1,5. Uusintaleikkausaika sovittiin. Itse uusintaleikkaus meni leikkaustakuun piikkiin, mutta leikkaustakuu EI KATA näöntarkastuksia, lääkärintarkastuksia ja lääkäriasemalla käyntejä, vaan ne pitää maksaa omasta pussista. Ennen uusintaleikkausta minulle tehtiin tietokoneen avulla erityistarkka näöntarkistus, joka vaati silmälihaksia lamauttavia tippoja. Tässä näöntarkastuksessa havaittiin, että silmän lihakset mukautuvat minulla normaalia paremmin, minkä vuoksi laser-leikkauksella ei useinkaan päästä tarpeeksi hyvään tulokseen. Ihmettelen, miksei tällaista tutkimusta tehdä jokaiselle leikkaukseen pyrkivälle, jos kerran se niin oleellisesti vaikuttaa leikkaustulokseen? Tässä yhteydessä Koskela ja optikko myös myönsivät, ettei Koskela ollut reagoinut tarpeeksi voimakkaasti siihen, kun kerroin ennen ensimmäistä leikkausta, että näöntarkastus oli tehty väärin. Uusintaleikkaus oli todella tuskainen kokemus. Laserilla leikattua läppää nostettiin mekaanisesti, eli suoraan sanottuna se revittiin auki. Tunne oli todella tuskallinen ja olisin pyörtynyt, jos en olisi ollut makuulla. Itse laserointi meni todella nopeasti. Uusintaleikkauksen jälkeen silmä oli todella kipeä ja se turposi. Olin kaksi viikkoa kykenemätön poistumaan kodistani, koska silmä vuosi koko ajan ja silmäluomi oli oudon tuntuinen. Vähitellen oireilu helpottui. Näöntarkastuksessa todettiin, että uusintaleikattu silmä oli voimakkuudeltaan +0,2. Se oli siis ylikorjattu. Tuli mieleen, että aivan kuin kirurgi olisi halunut varmistaa, että nyt varmasti päästään miinuksista eroon ja leikkasi siksi yli. Tai sitten taittovirhekirurgia on ihan täyttä arpapeliä, jossa laseroidaan miten sattuu ja lopputulosta voi vain arvailla. Näöntarkastuksessa havaittiin myös, että silmään oli tullut hajataitteisuutta ja piilokarsastusta. Näitä kumpaakaan ei ollut ollut aiemmin. Ihmettelen, mistä nämä virheet joutuivat, enkä ole toistaiseksi saanut vastausta. Karsastus on muuttunut nyt ilmikarsastukseksi ja toinen silmäni katsoo ulospäin. Tämä näkyy etenkin valokuvissa. Karsastus on ehdottomasti suurempi esteettinen haitta kuin silmälasit! Lisäksi uusintaleikattu silmä on todella kuiva, vaikka leikkauksesta on jo yli puoli vuotta. Myös toinen silmä on kuivempi kuin aikaisemmin. Optikko

Arvosana: 10

Minä kävin silmäleikkauksessa vuosia sitten Medilaserissa ja lääkärinäni oli Harri Koskela. En ole katunut leikkausta päivääkään! Kaikki meni tosi hyvin ja kipulääkkeenä käytin ainoastaan Burana 600:sta. Minut leikattiin klo 15 ja jo samana iltana pystyin lukemaan keittiöstä käsin telkkarin tekstityksiä. Näkö on pysynyt erinomaisena, enkä enää edes muista minkälaista oli olla silmälasit päässä, vaikka pidinkin rillejä 25 vuotta. Suosittelen kaikille, todellakin hintansa arvoista!

Arvosana: 9

Olin juuri viimeisessä jälkitarkistuksessa ja sain terveen paperit. Näin jokaisen rivin taululta ja silmät ovat parantuneet täydellisesti. Minulla oli miinusta reippaat 8 kummassakin silmässä ja nyt vasen on 0 ja oikea -0.25. Pelkäsin ennen silmäleikkaukseen menoa, että hämäränäköni huononisi, mutta itse asiassa luulen sen tulleen jopa entistä paremmaksi. Jouduin käyttämään aurinkolaseja jatkuvasti muutaman viikon ja pari ensimmäistä kuukautta silmät olivat erittäin kuivat jatkuvasti. Onneksi kuivuminen loppui, jouduin räpyttelemään kiusallisen paljon. Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen että kävin ja lääkäri sanoi että minun on mahdollista mennä tulevaisuudessa vielä uudestaan silmäleikkaukseen sarveiskalvojeni paksuuden ansiosta :)

Arvosana: 10

jees, eli mulla on omasta laser-leikkauksesta kulunu aikaa jo melkein 6 vuotta. vasen silmä jouduttiin operoimaan kaks kertaa, koska ensimmäinen silmäleikkaus ei ollu korjannu sen hajataittoa. eniten sanoisin laser-leikkauksen auttaneen itsetunnon kanssa, kun oli nuoresta jannusta asti joutunut käyttämään silmälaseja. olo rillittömänä hunksina on kieltämättä ollut kivaa.. menen varmasti uudestaan jos näkö joskus huononee.

Arvosana: 9

Pääsin laserleikkauksen ansiosta eroon kiikareistani (-7) yli viisi vuotta sitten ja olen erittäin tyytyväinen päätökseeni. Näkö on edelleen sama kuin silmäleikkauksen jälkeen. Silmien näkö eroaa hieman toisistaan (0.25), mutta sitä ei edes käytännössä huomaa lainkaan. Suosittelen operaatiota kaikille jotka haluavat eroon pullonpohjistaan/kiikareistaan/jne, you know..

Arvosana: 9

Minä olin lasik-leikkauksessa vähän vajaa pari kuukautta sitten Espoon Isossa Omenassa. Molemmat silmät olivat noin -2 ja kummassakin oli hajataittoa. Silmien leikkaus maksoi yhteensä 2650 euroa + jälkitarkastukset, mikä on mielestäni vähäinen sijoitus elämän laadun parantamiseksi. Ensimmäisessä jälkitarkastuksessa kaikki vaikutti olevan ok, ja muutenkin kaikki on mennyt hyvin. Pelkäsin etukäteen silmien kuivumista, mutta ensimmäisen viikon jälkeen sekin katosi. Itse en tarvinnut leikkausta varten rauhoittavia, vaan pelkästään muutaman Buranan illalla ennen nukkumaan menoa. Olen ollut täysin tyytyväinen omaan valintaani ja voin suositella lasik-leikkausta ja Medilaseria!

Arvosana: 10

Olin noin vuosi sitten lasik-leikkauksessa. Silmälasieni vahvuus oli -5.0 ja -6.0. Eniten rillit aiheutti ongelmia urheillessa. Operaatio kesti yhteensä parisen tuntia, ja heti alussa sain rauhoittavan, jonka ansiosta en jännittänyt laseroinnin aikana yhtään. Silmät puudutettiin, sitten sitten leikattiin läpät, ja sitten silmät laseroitiin. Laser-leikkauksen jälkeen sain levätä rauhallisessa hämärässä huoneessa, syödä leipiä ja juoda kahvia. Tunsin hieman nipistelyä ja kutitusta silmissä, varsinkin vasemmassa, ja molemmat vetisti jonkin verran. Näin kuitenkin heti, että nyt on näkö muuttunut ja paljon, aivan ihanaa! Seuraavana päivänä ajoin jo autoa, ja mikäs siinä, sairaslomasta nauttiessa. Pari päivää sain lomaa, vaikka en olisi loppujen lopuksi tarvinnut yhtäkään. Nyt näkö on 0 ja -0.25, eikä ole puoleen vuoteen tullut tarvittua tippoja. Täysin hintansa arvoista ja nykyään jo turvallista, en ole tuttavapiirissä kuullut yhdestäkään huonosta kokemuksesta..

Arvosana: 9

Minulle suoritettiin silmien laser-leikkaus Medilaserissa, ja suosittelen heitä varauksetta kaikille. Olen helpottunut ja onnellinen, että kaikki sujui täydellisesti! Kuten aiemmin mainittiin, ei kuivuminen ole mitään verrattuna piilareiden aiheuttamaan silmien kuivumiseen. Laser-operaatiosta voisin kertoa kaikille silmäleikkausta ajatteleville, että minua ainakin pelotti eniten kun lääkäri teki läpän. Silmänpaineen noustessa näkö katoaa hetkellisesti, ja mieleen tuli että katsonkohan nyt varmasti oikeaan kohtaan. Laser-leikkaus on nopeasti kuitenkin ohi, ja se on kokemuksena kivuton. Parhaiten käytetyt rahat, vaikka joutuikin parin loman verran säästämään.

Arvosana: 9

Kävin laserleikkauksessa Tampereella Medilaserissa 2007 kevään tienoilla. Kokemus oli erinomainen ja näen vieläkin täydellisesti. Itse toimenpide oli nopeasti ohi, mutta erittäin epämieluisa. Olen vieläkin tosi kiitollinen itselleni, että uskaltauduin laserleikkauttamaan silmäni - elämä on aivan erilaista kun ei tarvitse rillejä tai piilareita!